Könkäänvaaran Friidu ja G-pentue

Vaurin Kari Helsingistä soitteli ja kertoili mukavia kuulumisia Retasta (Greta). Retahan kävi meillä kesällä, isäntä oli vähän helisemässä vilkkaan koiransa kanssa. Annoimme ohjeita vaan tiukata kuria ja ikäkin lienee tehnyt tehtävänsä, Reta on sen reissun jälkeen rauhoittunut kummasti. Jahtihommat ovat myös sujuneet kivasti, tässä vielä Karin tekstiä: “Reta toimi ja haki hyvin. Jaksoi seisoa rauhallisesti ja ammuttaessa pysyi paikoillaan. Lämpöisen linnun noudossa ongelmia, rupesi mutustelemaan. Muuten hyvä ja antoisa syksy, odotellen seuraavia jahtikausia.”

Reta seisoo

Retan eka pudotus 16.9.2011

Gimman kanssa kävin marraskuun alussa ‘naisten jahtireissulla’ Utsjoella, mukavassa naisseurassa monen vuoden tauon jälkeen. Keli oli varsinkin ekana päivänä hieno, pakkasta kuutisen astetta ja aurinko paisteli, lunta oli maassa useampi sentti. Meillä oli matkassa kolme koiraa, kaikki nuoria ja tilanteet oli sitten sen mukaisia, oma-aloitteisia nostoja, peräänmenoja, sopulin kyttäyksiä ym. Gimma porukan nuorimpana koirana löysi parhaiten lintuja, mutta hermo ei kestänyt vielä muita koiria ja ihmisiä, se nosti linnut useamman kerran ennenkuin ehdin lupaa antaa ja pari kertaa luiskahti oikein kunnolla perään Mutta siitähän tuo oppii, erinomaista harjoitusta käydä vieraissa maastoissa ja useamman koiran seurueessa, ja mukava oli huomata kuinka hyvin se sopeutui outoon majapaikkaan ja toisiin koiriin, porukassamme ei yhtään rähinää eikä vouhotusta.

Jahtimaisemia Utsjoelta

Jahtikoiramme aamulla valmiina lähtöön, vasemmalla kkssn ‘Reetta’, keskellä Gimma ja oikealla lkssu ‘Asla’.

Illalla jahtikaverit olivat rentona.

Saalista ei saatu mutta seura ja puitteet oli mitä mainioimmat